Tavoite

Harjoitellaan kuuntelemista, oman hetken ottamista ja muiden kuunneltavana olemista. Harjoitteen etuja ovat yhteen tuleminen, yhteisen tilan luominen, asioiden jakaminen ja muihin samaistuminen.  

Harjoitteen kulku

Istutaan ringissä. Kuka tahansa voi aloittaa. Hän kertoo jotakin, mitä haluaa ja mitä mieleen juolahtaa vaikkapa päivän kuulumisista, omasta olotilastaan, elämästään tai hänelle sattuneesta tapahtumasta. Kun ensimmäinen puhuja on lopettanut, seuraava ringissä ottaa vuoron. Hän tarttuu johonkin edellisen puheenvuoron sanaan tai aiheeseen, joka liittyy hänen omaan elämäänsä, ja kertoo siitä. Näin edetään rinki läpi. 

Esimerkki

Ensimmäinen kertoja voi kertoa, että hän on suunnitellut koiran ottamista ja pohtii, onko nyt oikea aika. Koirassa on paljon vastuuta, mutta se tuo hyvin paljon iloa arkeen. 

Tästä intoutuneena toinen kertoja voi muistella, että lapsena hän leikki naapurin koiranpennun kanssa ja leikin tiimellyksessä koira puraisi haavan kertojan käteen. Vahinko ei onneksi ollut vakava, ja siitä selvittiin säikähdyksellä ja laastarilla. 

Kolmas kertoja saattaa huokaista, että laastareista tuli mieleen, että apteekissa pitäisi muistaa käydä ja muutenkin on hirveän paljon hoidettavia asioita eikä aika millään tunnu riittävän kaikkeen.

Huomioitavaa

Kierroksen kesto riippuu ryhmän koosta. Aikaa kannattaa varata 1–3 minuuttia per henkilö, ja tästä ajasta voidaan kertoa etukäteen ryhmäläisille. Kiireen tuntua kannattaa kuitenkin kierroksen aikana ringissä välttää. 

Osallistujia kannattaa muistuttaa, että omaa puheenvuoroa ei tarvitse valmistella etukäteen.  Jos huomaa, että oma vuoro jännittää tai että alkaa jo valmiiksi pohtia, mitä omalla vuorolla pitäisi sanoa, voi pyrkiä kuuntelemaan entistä tarkemmin puhujaa, joka on sillä hetkellä vuorossa.  

Kesto

Harjoitteen kesto riippuu ryhmän koosta ja puheliaisuudesta, mutta esimerkiksi 10 hengen ryhmälle kannattaa varata noin 50 minuuttia. 

Tavoite

Harjoitteen avulla on tarkoitus opetella itsestä kertomista, tehdä havaintoja itsestä, oppia kuuntelemaan ja tuntemaan muita. Näin myös ohjaaja saa mahdollisesti tietoa kunkin osallistujan kuulumisista ja olosta ja myös siitä, mitä ryhmälle kokonaisuudessaan kuuluu.

Harjoitteen kulku

Ohjaaja on tuonut työpajaan joukon erilaisia esineitä, kuten postikortteja, kuvia, koriste-esineitä ja niin edelleen. Esineet voivat myös olla mitä tahansa tilasta löytyviä esineitä.  

Esineet laitetaan osallistujien muodostaman ringin keskelle. Kukin osallistuja valitsee yhden esineen ja kertoo sitten vuorollaan, mitä esine kertoo itsestä ja omasta olosta juuri nyt. Ohjaaja voi kysellä lisäkysymyksiä ja rohkaista halutessaan myös osallistujia kyselemään toisiltaan. 

Huomioitavaa

Ringissä oman vuoron odottaminen voi usein olla hyvin jännittävää, ja keskittyminen voi toisen kuuntelemisen sijaan mennä oman puheenvuoron suunnitteluun. Ohjaaja voi ennen harjoitteen alkua antaa osallistujille tehtävän, että aina, kun huomaa keskittymisen herpaantuneen, voi lempeästi ohjata huomionsa takaisin kulloisenkin puhujan kuuntelemiseen. Harjoitteen jälkeen voidaan käydä yhdessä keskustelua siitä, kuinka tämä onnistui, vaikuttiko se jotenkin omaan jännityksen tunteeseen ja millaista oli kertoa itsestä muille.

Valokuva: Esinerinki Kuvateksti: Esimerkki Esinerinki-harjoitteen tavaroista.

Tavoite

Joillekin jännittäjille ringissä istuminen ja oman vuoron odottaminen on hyvin piinallista. Kuulumisjanassa osallistujista saadaan jotain tietoa, mutta osallistujien on mahdollista liikkua tilassa eikä omaa vuoroa tarvitse siten niin kovasti jännittää. 

Harjoitteen kulku

Luodaan tilaan kuvitteellinen jana. Ohjaaja kertoo osallistujille, että janan toinen pääty kuvaa hyvää oloa tyyliin “olen aivan innoissani ja kaikki on täydellistä” ja toinen pääty huonoa oloa tyyliin “olo on hirveä ja kaikki on huonosti”. Välille jäävät olotilat, jotka ovat jotain hyvän ja huonon väliltä. 

Ohjaaja esittää kysymyksiä, kuten millainen aamusi oli, miten nukuit viime yönä?, miten suhtaudut talveen? Osallistujat miettivät vastauksensa kysymykseen ja menevät vastausta edustavaan kohtaan janalle.  

Kun osallistujat seisovat janalla, ohjaaja voi kysyä tarkentavia kysymyksiä osallistujilta: 

• Miksi valitsit sen kohdan, missä nyt olet?  
• Mikä sinulla vaikuttaa siihen, että tunnet noin?  
• Mikä teki yöstä hirveän?  
• Miten väsymys vaikuttaa sinussa tänä aamuna?  
• Mistä pidät talvessa? 

Tavoite

Harjoitteen kautta jokainen osallistuja tulee kuulluksi ja nähdyksi heti yhteisen työskentelyn alussa. 

Harjoitteen kulku

Osallistujat seisovat väljässä ringissä. Yksi osallistujista kertoo kuulumisia esimerkiksi edellisestä päivästä tai viikonlopustaan. Kun kertoja on kertonut, ottavat toiset yksi kerrallaan kertomuksesta jonkin yksityiskohdan ja tekevät sen ringin keskellä näkyväksi kehollaan ja eleillään sekä kertomalla, mikä yksityiskohta itse on.  

Esimerkki

Jos kuulumisessa on kerrottu herätyskellon soimisesta, aamupalan syömisestä ja bussista myöhästymisestä, voi ensimmäinen ringin keskelle mennyt sanoa: ”Minä olen herätyskello, joka soi aamulla” ja sitten ottaa jonkinlaisen asennon, joka kuvaa tarinan herätyskelloa. Hän jää paikoilleen ringin keskelle valitsemaansa asentoon.  

Sitten joku toinen ryhmästä tulee myös keskelle ja valitsee jonkun toisen yksityiskohdan, vaikkapa: ”Minä olen bussi, joka ajoi kovaa pysäkiltä pois” tai ”Minä olen aurinko, joka kurkistaa ikkunasta aamupalan aikana” tai abstraktimmin: ”Minä olen myöhästymisen aiheuttama olotila”, ja ottaa asennon.  

 Jos haluaa, voi mukaan ottaa jonkun äänen. Esimerkiksi herätyskello voi piipittää muutamia kertoja tai bussi voi ajella ringin reunamilla. Aivan hyvin voi esittää myös samaa asiaa kuin joku toinen: ”Minäkin olen bussi”. Voi myös poimia jonkun pienen yksityiskohdan, jota ei välttämättä ole mainittu: ”Minä olen kivi tien laidassa”, ”Minä olen pilvi, joka katselee taivaalta tätä kaikkea”.  

 Kuulumiset kertonut osallistuja saa katsoa tarinansa toteutusta. Näin jatketaan, kunnes kaikki halukkaat ovat liittyneet kuvaan jollain lailla. 

Huomioitavaa

Mikäli harjoitus vaikuttaa liian rajattomalta, voi siihen lisätä muutamia sääntöjä. Voidaan esimerkiksi sopia etukäteen, että ringin keskelle menee vain kolme henkilöä. Tällöin lopputulos ei ole niin runsas vaan hahmottuu selkeämmin. Joitakuita voi helpottaa myös etukäteinen tieto siitä, ketkä kolme ovat seuraavana vuorossa. 

Kuulumisen rajaamista voi auttaa selkeällä kysymyksellä: ”Minkälainen sinun aamusi oli tänään?” Harjoituksen vetäjä voi myös haastatella kuulumisten kertojaa tarkentavilla kysymyksillä, jos siitä on apua kuulumisten kertomisessa.  

Esittämisvaiheessa arkoja osallistujia voi lempeästi kokeilla kutsua mukaan vaikkapa sanomalla: ”Minä olen autonrengas. Haluaisitko sinä olla toinen rengas minun kanssani?”

Harjoitteen kulku

Jokainen kertoo, mitä itselle kuuluu, millä mielellä on sekä sen, mikä itseä auttaa jaksamaan ja mistä saa voimaa arjessa. 

Tavoite

Tavoitteena on tutustua toisiin. 

Harjoitteen kulku

Istutaan ringissä ja jokainen vuorollaan kertoo, mitä hänelle kuuluu tai millainen mieliala hänellä on nyt.   

Jos ryhmän jäsenillä on tapana vastata kuulumiskierroksella hyvin lyhytsanaisesti, ohjaaja voi esittää jonkin lisäkysymyksen, esimerkiksi Millaisesta ruoasta pidät ja mitä inhoat?  

Kysymyksiä voivat keksiä myös ryhmän osallistujat anonyymisti valmiiksi purkkiin, ja purkista voidaan nostaa kuulumiskierroksen tueksi yksi kysymys. 

Huomioitavaa

On tärkeää, että myös ohjaaja kertoo, mitä hänelle kuuluu, ja vastaa lisäkysymykseen.