Jännittäminen tutustumistilanteissa

Tässä työpajassa tutkiskellaan seuraavanlaisia jännittämiseen liittyviä asioita:

Miten erilaiset esittäytymistavat vaikuttavat omaan jännittämiseen?
Miten voin helpottaa oloani, kun huomaan jännittäväni?
Miten jännittäminen on läsnä ryhmän tutustumistilanteissa?

Kesto

3 tuntia eli 4 oppituntia (á 45 min)

Huomioitavaa

Työpaja soveltuu ryhmän ensimmäiseksi tapaamiskerraksi tai ryhmälle, jossa ei tunneta toisia vielä hyvin.

Jos kyseessä on ihan uuden ryhmän tutustumiskerta, voi jännittäminen teemana jäädä taustalle. Alun kuulumiskierroksen voi tehdä kysymällä, millaisia kokemuksia osallistujilla on ryhmistä ja ryhmissä olemisesta.

Tila

Tilassa on hyvä olla liikkumisen mahdollistavaa väljyyttä ja tilaa niin, että parit voivat ottaa etäisyyttä toisiin pareihin ja keskittyä omaan keskusteluunsa.

Tarvikkeet

ominaisuuslappuja 10x osallistujamäärä, esimerkiksi MLL:n Elämän pelikortit: Elämän-pelikortit
A4-papereita
kyniä

1. Kuulumiskierros: Mitä kuuluu ja kysymys (40 min / 10 hlö)

Tavoite

Tavoitteena on tutustua toisiin ja johdatella osallistujat teeman äärelle.

Harjoitteen kulku

Istutaan ringissä ja jokainen vuorollaan kertoo, mitä hänelle kuuluu tai millainen mieliala hänellä on nyt.

Jos ryhmän jäsenillä on tapana vastata kuulumiskierroksella hyvin lyhytsanaisesti, ohjaaja voi esittää jonkin lisäkysymyksen, esimerkiksi Millaisesta ruoasta pidät ja mitä inhoat?

Kysymyksiä voivat keksiä myös ryhmän osallistujat anonyymisti valmiiksi purkkiin, ja purkista voidaan nostaa kuulumiskierroksen tueksi yksi kysymys.

Kuulumiskierroksella voi myös olla jokin jännittämiseen liittyvä lisäkysymys:

Onko jännittäminen sinulle tuttua?
Millaisissa tilanteissa tunnistat jännittämistä?
Oletko joskus työskennellyt jännittämisen kanssa?

Ohjaaja kertoo lopuksi itse, millainen suhde hänellä on jännittämiseen ja millaisia kokemuksia hänellä on aiheesta. Lisäksi ohjaaja kertoo ryhmälle, miksi haluaa työskennellä aiheen parissa. Ohjaaja korostaa, että työskentelyä leimaa tutkiminen ja toiveena on, että ihmiset jakaisivat kokemuksiaan, ajatuksiaan ja havaintojaan sen verran kuin haluavat.

Huomioitavaa

Ohjaaja voi myös kannustaa osallistujia kertomaan, jos he ovat huomanneet jonkin asian, joka helpottaa heitä jännittämisen kanssa. Tällä tavoin hyvät vinkit voivat tulla myös toisten tietoon. Ohjaaja kuitenkin painottaa, että olemme kaikki yksilöitä ja se, mikä saattaa auttaa toiselle, ei välttämättä auta toiselle. Se ei kuitenkaan estä meitä jakamasta ajatuksiamme, sillä emme etukäteen voi tietää, miten kukakin erilaiset asiat kokee. Siksi tutkiminen onkin niin tärkeää ja kiinnostavaa.

Lopuksi ohjaajan on hyvä muistuttaa vaitiolovelvollisuudesta. Jos joku osallistujista kertoo jonkin henkilökohtaisen asian työskentelyn yhteydessä, niin se jää vain ryhmän tietoon, ellei yhdessä toisin sovita. Työskentelyn tavoitteena on normalisoida tunteiden tunnistamista ja niistä puhumista, mutta on kuitenkin tärkeää myös kunnioittaa jokaisen yksilön yksityisyyttä ja huolehtia siitä, ettei kukaan ylitä omia tai toisten rajoja niin, ettei pysytä turvallisella toiminta-alueella.

Vaihtoehto kuulumiskierrokselle: Kuulumisjana

Tavoite

Joillekin jännittäjille ringissä istuminen ja oman vuoron odottaminen on hyvin piinallista. Vaihtoehtona kuulumiskierrokselle voidaan valita kuulumisjana, jossa yhtä lailla osallistujista saadaan jotain tietoa, mutta heidän on mahdollista liikkua tilassa ja omaa vuoroa ei tarvitse niin kovasti jännittää.

Harjoitteen kulku

Luodaan tilaan kuvitteellinen jana. Ohjaaja kertoo osallistujille, että janan toinen pääty kuvaa hyvää oloa tyyliin “olen aivan innoissani ja kaikki on täydellistä” ja toinen pääty huonoa oloa tyyliin “olo on hirveä ja kaikki on huonosti”. Välille jäävät olotilat, jotka ovat jotain hyvän ja huonon väliltä.

Ohjaaja esittää kysymyksiä, kuten millainen aamusi oli, miten nukuit viime yönä?, miten suhtaudut talveen? Osallistujat miettivät vastauksensa kysymykseen ja menevät vastausta edustavaan kohtaan janalle.

Kun osallistujat seisovat janalla, ohjaaja voi kysyä tarkentavia kysymyksiä osallistujilta:

Miksi valitsit sen kohdan, missä nyt olet?
Mikä sinulla vaikuttaa siihen, että tunnet noin?
Mikä teki yöstä hirveän?
Miten väsymys vaikuttaa sinussa tänä aamuna?
Mistä pidät talvessa?

2. Alkulämmittely: Kehon herättely (5 min)

Tavoite

Alkulämmittely tehdään kehon herättämiseksi. Tarkoitus on yksinkertaisesti muistuttaa, että itsellä on keho.

Harjoitteen kulku

Ohjaaja ohjeistaa seuraavaan tapaan:

Nouse seisomaan. Anna selkärangan kiertyä puolelta toiselle. Kädet seuraavat rentoina mukana.

Hengitä. Onko mahdollista huokaista uloshengityksellä? Voisitko huokaista ääneen? Pääasia, että hengität.

Jatka samaa liikettä. Anna käsien lävähdellä rennosti alaselkään ja vatsaan.

Jatka samaa liikettä. Anna vartalon edessä heilahtavan käden nousta olkapäähän solisluun alle.

Ravistele käsiä ja jalkoja. 

Pyörittele nilkkaa ja sitten toista nilkkaa.

Pyörittele lantiota. Tee rauhallista, isoa liikettä.

Pyörittele hellästi päätä eli niskaa.

Lopuksi vielä käännä katse ja pää vasemmalle ja oikealle muutaman kerran.

Äänitiedosto: Kehon herättely

3. Ominaisuuslappujen vaihtokauppa (15 min)

Tavoite

Harjoitteen avulla lisätään itsetuntemusta ja tutustutaan toisiin.

Huomioitavaa

Harjoitetta varten tarvitaan jokaiselle osallistujalle 10 lappua, joissa jokaisessa lukee jokin ominaisuus, taito tai mieltymys, kuten osaa soutaa, kiharat hiukset, asuu kerrostalossa. Ominaisuuslappuja voi keksiä itse, teettää etukäteen ryhmäläisillä tai ottaa käyttöön valmiita lappuja. Mannerheimin Lastensuojeluliiton tehtäväkorteista löytyvät Elämän pelikortit käyvät tähän tarkoitukseen hyvin. Valmiiden lappujen rinnalle voi myös keksiä lappuja, jotka soveltuvat juuri omalle ryhmälle. 

Harjoitteen kulku

Jokaiselle osallistujalle annetaan 10 lappua, joissa on ominaisuuksia. Osa niistä saattaa olla osallistujalle sopivia ja osa ei. Tarkoituksena on vaihtaa ominaisuuslappuja toisten kanssa niin, että harjoitteen päättyessä jokaisella on kädessään 10 lappua, jotka jotenkin liittyvät itseen.

Mikäli käteen jää lappu, jonka ominaisuus ei sovi itselle (esimerkiksi kiharat hiukset -lappu jää käteen ihmiselle, joka on kalju), niin suhteen lapun ominaisuuteen saa keksiä itse (esimerkiksi jos minulla olisi hiukset, haluaisin että ne olisivat kiharat). Osallistujat liikkuvat tilassa ja vaihtelevat vapaasti lappuja toistensa kanssa.

Ominaisuuslappujen vaihtoa. Kuva: Antti Vuori. Osallistujat tekevät ominaisuuslappujen vaihtokauppaa.

4. Itsen esitteleminen parille ominaisuuslappujen kautta (15 min)

Tavoite

Tavoitteena on harjoitella itsestä kertomista.

Harjoitteen kulku

Ohjaaja jakaa ryhmän osallistujat pareiksi. Jos osallistujia on pariton määrä, voi yhdessä ryhmässä olla kolme henkeä. Harjoitteessa on hyvä laittaa pareiksi toisilleen mahdollisimman tuntemattomia ihmisiä.

Parit esittelevät itsensä toisilleen lappujen avulla. Jokainen voi kertoa sen verran kuin haluaa, miten ominaisuus liittyy itseen ja mitä siitä ajattelee.

5. Piirtäminen tyhjälle paperille (15 min)

Harjoitteen kulku

Harjoite tehdään saman parin kanssa kuin edellinen harjoite. Molemmilla on yksi tyhjä A4- paperiarkki ja kynä. Paperiarkki taitetaan poikittain puoliksi (kokoon A5).

Molemmat piirtävät oman paperinsa puolikkaalle arkille jotain siten, että toinen ei näe, mitä hän piirtää. Piirros voi olla mitä tahansa.

Kun molemmat ovat saaneet piirroksensa valmiiksi, he vaihtavat papereita niin, että tyhjä puolikas on ylöspäin. Parit eivät siis tässä vaiheessa näe toistensa piirustuksia.

Jälleen molemmat piirtävät paperin tyhjälle puolelle jotain niin, ettei toinen näe. Tämän jälkeen paperit avataan yhdessä ja katsotaan, minkälaisia kuvapareja on syntynyt

Huomioitavaa

Kannattaa korostaa sitä, että piirtämistaidolla ei ole merkitystä. Kaikki, mikä paperille syntyy, on oikein. Jos tuntuu vaikealta aloittaa, eli kärsii niin sanotusta tyhjän paperin kauhusta, voi piirtää mitä tahansa, minkä näkee. Sillä ei ole mitään väliä, onko piirros yhdennäköinen kohteensa kanssa.  

Parin kanssa piirtäminen. Kuva: Antti Vuori Osallistujat piirtävät kuvansa näkemättä toistensa piirustuksia.

6. Yhteinen tarina kuvista (40 min)

Tavoite

Harjoitellaan luova ideointia ja asioiden spontaania yhdistämistä.

Harjoitteen kulku

Parit keskustelevat syntyneistä kuvista. He voivat esimerkiksi tutkia, mikä kuvia yhdistää ja löytyykö niistä jonkinlainen tarina. Kuvasarjaa voi katsoa myös siitä näkökulmasta, että jos se olisi sarjakuva, niin mistä se kertoisi, kuka voisi olla päähenkilö ja mitä tapahtuisi. Aiemman harjoitteen ominaisuuslappuja voi hyödyntää antamalla esimerkiksi tarinan päähenkilölle tai tapahtumapaikoille ominaisuuksia.

Ohjaaja voi kiertää ryhmissä ja auttaa keskustelua syntymään muun muassa esittämällä kysymyksiä ja kannustamalla mielikuvituksen käyttöön. Tehtävässä huumori on erittäin sallittua.

Kun yhteinen tarina on syntynyt, parit suunnittelevat, miten he esittelevät, kertovat tai esittävät tarinan muille. Ohjaajan on syytä korostaa, että esittely voi olla millainen hyvänsä. Pari voi kertoa kuvistaan, he voivat luoda kuvista tarinan, jota muu yleisö kuuntelee vaikka silmät kiinni, he voivat tehdä kuvista runon tai esittää kohtauksia näytellen. He voivat myös näyttää kuvat ilman, että kertovat niistä mitään Yhteinen tarina kuvista. Kuva: Antti Vuori. Kuvista suunnitellaan yhteinen tarina.

7. Tarinan esittely (30 min)

Tavoite

Harjoitellaan puhumista ryhmälle. Kokeillaan, miten jännittämiseen vaikuttaa se, ettei esitellä itseä vaan jotain, mitä on tehty yhdessä parin kanssa.

Harjoitteen kulku

Parit esittelevät piirretyt kuvaparit muulle ryhmälle valitsemallaan tavalla.

8. Keskustelu (15 min)

Ohjaaja pyytää osallistujia miettimään alun kuulumiskierrosta ja siinä ollutta olotilaa: Kuinka paljon ringissä istuminen jännitti, entä oman vuoron odottaminen ja itsestä toisille kertominen?

Sitten siirretään ajatus parityöskentelyn alkuun. Millaista oli kertoa omista ominaisuuksista parille lappujen avulla? Erosiko tunne jotenkin alkuringistä?

Seuraavaksi siirretään huomio kuvista syntyneeseen esitykseen. Miltä esittäminen tuntui? Oliko eroa kahteen aikaisempaan esiintymiseen? Mikä muodoista (itsen esitteleminen ringissä, parille vai yhdessä parin kanssa toisille) tuntui helpoimmalta, mikä vaikeimmalta?

Voidaan myös keskustella osallistujien keksimistä keinoista helpottaa jännittämistä.

9. Loppurentoutus: Näyttelijän loppusiivous (5 min)

Tavoite

Hermoston rauhoittaminen työpajan mahdollisesti jännittävien tilanteiden jälkeen.

Harjoitteen kulku

Ohjaaja voi laittaa loppurentoutuksen nauhalta tai vetää sen itse seuraavan ohjeen tapaan:

Aloitetaan kehon ravistelulla. Ravistele voimakkaasti kehoa. Siis ihan koko kehoa. Miten hyvin saat kaiken liikkumaan yhtä aikaa?

Siirrytään käsiin. Muu kroppa voi olla rentona ja ravistele käsiäsi niin kuin irrottaisit niistä pölyä tai likaa. Voit kuvitella, että jätät tähän huoneeseen kaiken, mitä et enää tarvitse. Kiristykset, ärsytykset, jännitykset tai mikä vaan olo, mitä et nyt juuri tarvitse. Hyvä.

Voit siirtyä jalkoihin. Ravistele toista jalkaa. Tyyli on vapaa, kunhan ravistelet. Muista hengittää. Hyvä. Vaihda jalkaa. Sieltäkin pois kaikki, mitä et halua ottaa mukaasi. Hyvä.

Siirrytään päähän. Ravistele kevyesti päätä. Yritä saada posket heilumaan. Ja muista rentouttaa niska. Hyvä.

Seuraavaksi ravistellaan rintakehää. Yritä saada koko yläkroppa liikkumaan. Huokailu on sallittua. Hienoa.

Seuraavaksi ravistellaan takapuolta. Tyyli on todellakin edelleen vapaa. Yritä saada lantio ja takapuoli liikkeelle. Hyvä. 

Siirrytään jalkojen tömäyttelyyn. Tömäyttele voimakkaasti jalkapohjia lattiaan. Muutama kerta, kunnon tömäytykset, että tunnet omat jalkapohjat alustaa vasten. Kun alat tuntea omat jalkasi tai alat tuntea, että seisot vakaasti omilla jaloillasi, hengitä pari kertaa syvään nenän kautta sisään ja suun tai nenän kautta ulos. Päästä mahdollisimman pitkä uloshengitys. Ja vielä kerran. Nenän kautta sisään, suun tai nenän kautta ulos.

Seuraavaksi silitetään kädet.  Laita oikea käsi vasemman käden olkapäälle ja silitä vasenta kättä olkapäältä sormenpäihin asti. Toista sama. Hellästi ja myötätuntoisesti. Ja vielä kerran. Tämä rauhoittaa hermostoa. Sitten silitä toista kättä samalla lailla. Olkapäältä sormenpäihin asti. Niin kuin silittäisit suloista koiranpentua. Vielä kerran. Hyvä.

Silitä myös hieman sydämen aluetta eli rintakehää. Muista hengittää. Tunne kätesi lämpö. Hyvä.

Seuraavaksi ota oikealla kädellä kiinni vasemmasta kyljestä, rinnan alta. Ota sitten vasemmalla kädellä kiinni oikeasta kädestä kyynärpään yläpuolelta.On kuin halaisit itseäsi kevyesti. Keinuta itseäsi hetki tässä asennossa hyvin rauhallisesti puolelta toiselle. Hengittele. Voit ajatella, että minä olen tässä ja juuri nyt. Juuri tällä hetkellä kaikki on hyvin. Voit kuvitella olevasi puu, joka huojuu hiljalleen lempeässä tuulessa.

Lopuksi taio kasvoillesi pieni hymy. Sen ei tarvitse olla aito. Nosta vain kasvolihaksilla suupieliä hieman ylöspäin.

Äänitiedosto: Näyttelijän loppusiivous